Lehmät ovat tärkeitä

Terve,

Oripään itsenäisyyspäivän juhlassa juhlapuheen pitänyt majuri Matti Kulmanen kertoi järkytyksestään uusien ruokasuositusten edessä. Viesti, että lasten Tatu ja Patu -kirjoista tullaan poistamaan maitoon ja juustoon liittyvät viitteet saavutti hänet suuressa kenttäharjoituksessa. Hän mietti ruokaturvaa ja huoltovarmuutta. Miten tärkeää kotimainen maatalous on huoltovarmuudelle. Kulmanen kokee, että uudet ruokasuositukset ovat suora isku Suomen huoltovarmuudelle. 

Oletko itse miettinyt samaa? Tai kokenut lisääntyvää epämukavuuden tunnetta, kun naudat syystä tai toisesta puetaan paholaiseen viittaan, ikään kuin kaikki maailman ongelmat olisivat ratkaistavissa, kun vain lehmiä olisi vähemmän?

Yläneen sadonkorjuujuhlassa MTK-yhdistyksen puheenjohtaja Aapo Ekman pohti, miksi viime vuosien keskusteluissa on jäänyt niin usein huomioimatta, että ruoka on asia, joka koskee kaikkia maailman ihmisiä. Ihan eri tavalla kuin liikenteen tai vaikka lentoliikenteen hiilijalanjälki. Sitä nauttii ja aiheuttaa vain pieni ryhmä ihmisiä ja hekin pysyisivät hengessä, mikäli toiminta lopetettaisiin. Toisin on ruoan kanssa.

Olen kuusi vuotta kiertänyt ympäri Suomea ja vähän Eurooppaakin kertoakseni ihmisille, miten tärkeitä naudat ovat. Naudat eivät ole meille tärkeitä "vain" ravinnon takia. Ne ovat myös hyvin tärkeitä ympäristön ja luonnon monimuotoisuuden takia. Naudat ovat myös henkisesti tärkeä osa ihmisen hyvinvointia.

Suomen olosuhteissa saadaan vain eläinten kautta ruokaturva varmistettua kotimaisin keinoin. Koska meillä säännöllisin välein sääolosuhteet ovat sen verran sekavat, että kasvituotteista ei saada riittävää satoa. Tämä ei koske vain meitä. Yli 50 % maapallon maatalousmaasta on nurmea. Suurin osa näistä nurmimaista voi kasvattaa vain nurmea ympäristöolosuhteiden vuoksi. Ja näin on hyvä. Koska nämä nummet ja nurmet pitävät samalla maaperän paikallaan ja suojaavat ihmisasumuksia muta- ja muilta maanvyöryiltä. Luonnon monimuotoisuus kiittää, koska yli 50 % uhanalaisista lajeista on riippuvaisia laidunnuksista. Mikäli naudat vähenevät, monen kasvin, hyönteisen, linnun ja liskon elinolosuhde heikenee.

Selvää siis on, että vaikka hiilijalanjälkilaskelmat pitäisivät paikkansa, nauta on niin tärkeä sekä ihmisille että ympäristölle, että hiilijajalanjälkeä pitää korjata muuta kautta kuin ruokavaliota säätämällä.

Mitä sanot, kun kerron, että koko hiilijalanjälkijärjestelmää ei ole tehty ruoantotantoa vaan teollisuustoimintaa varten? Eikö ole selvää, että tämä perustavanlaatuinen virhe synnyttää monta virheolettamaa. Milloin asiaa ryhdytään korjaamaan ja huomioidaan myös naudantuotannon hyödyt nimenomaan hiilijalanjäljen kannalta?

Nurmi on tehokkain tapa sitoa hiiltä maaperään. Nurmi on huomattavasti tehokkaampi hiilensitomistapa kuin metsä ja metsää kestävämpikin. Nurmi tarvitsee nimenomaan käyttöä eli naudan laidunnusta tai rehustusta voidakseen sitoa hiiltä.

Nykyiset hiilijalanjälkilaskelmat laskevat lehmän tarvitseman pinta-alan - noin hehtaari - olevan samanlaista kuollutta pinta-alaa kuin teollisuushallin betoni. Laskelmien mukaan lehmä kuluttaa sitä hehtaaria - kun se todellisuudessa päinvastoin hoitaa ja käyttää sitä.

Mikäli sinulla on ollut outo olo viime vuosien, ja varsinkin viikon, ruoka- ja ilmastokeskustelua seuratessa, niin se on täysin perusteltua!

Hyvää itsenäisyyttä toivoen!

Katja

P.s: Kuva: Antti Hellstedt: Mikä ei tapa, se karaisee